Luustokuvaukset

• Kyynärnivelet: 0/0
• Lonkat: C/C
• Olkanivelen osteokondroosia: ei todettu
• Nikamien epämuotoisuus: VA0 (normaali), lukumäärä 0
• Selän spondyloosi: SP0 (puhdas)
• Välimuotoinen lanne-ristinikama: LTV0 (normaali)
• Polvilumpioluksaatio: 0/0

Silmätutkimukset

• Silmätutkimus: ei perinnöllisiä silmäsairauksia
• prcd-PRA: terve

Sydäntutkimus:

Geenitestaukset

• Hyperuricosuria: N/HU (kantaja)
• Juvenile Laryngeal Paralysis & Polyneuropathy: terve
• Degeneratiivinen myelopatia: terve
• Osteochondrodysplasia: terve
• MRD1: terve

1. +1a Toimintakyky Kohtuullinen 15

2. +1b Terävyys Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä 1

3. +1 Puolustushalu Pieni 1

4. +2b Taisteluhalu Kohtuullisen pieni 20

5. +1a Hermorakenne Hieman rauhaton 35

6. +2 Temperamentti Kohtuullisen vilkas 30

7. +1 Kovuus Hieman pehmeä 8

8. +3 Luoksepäästävyys Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin 45

9. +++ Laukauspelottomuus Laukausvarma

Yhteensä 155 pistettä.

Tuomareina: Puputti Irene & Vuorisalo Marco

Rodun alkuperämaa: Venäjä

Jalostustyö aloitettiin 1940 lopussa, Krasnaja zvezda (Punainen tähti)–kennelissä. Rotua kehitettiin tehdasmaisin menetelmin risteyttämällä valikoituja rotuja: suursnautserista, airedalenterrieristä ja rottweilerista, myöhemmin koon ja turkin parantamiseksi käytettiin moskovalaista vedestänoutajaa, joka oli newfounlandin kaltainen sekarotu.

Roturyhmä 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoira. FCI:n numero 327. FCI tunnusti rodun 1983. Ensimmäiset rodun yksilöt narttu Jolka ja uros Max tulivat Suomeen 1970 luvun alussa.

Rodun alkuaikoina Suomessa mustaterriereillä oli terävyyttä ja puolustushalua, mutta niiden hermorakenne ei näihin ominaisuuksiin riittänyt. Vieläkin valitettavan yleinen käsitys on, että mustaterrieri on vihainen ja arvaamaton. Luonteeltaan älykäs, ystävällinen, vaatimaton, lahjomaton ja nopea puolustusreaktioissaan. Suuri puolustushalu, mutta toimii vain tosipaikan tullen.

Tarvittaessa se asettuu välittömästi aktiiviseen puolustukseen, mutta rauhoittuu kuitenkin nopeasti uhan poistuessa. Kotioloissa huomaamaton eikä liiku turhanpäiten. Kotikoirana mustaterrieri on reviirisidonnainen koira, joka mieluiten tarkkailee maailmaa omalla pihallaan. Hieman pidättyväinen vieraita kohtaan, ei kuitenkaan saa olla arka tai vihainen.

Sen koulutettavuus on hyvä, se sopeutuu erilaisiin ilmastoolosuhteisiin, työskentelee uutterasti ja on luotettava. Työskentely on pitkäjänteistä, sitkeää ja suorittaa annetut tehtävät loppuun saakka. 

Trimmaattava rotu jonka turkki vaatii säännöllistä huoltoa. Turkin trimmaaminen tapahtuu saksilla (pään alue, runkoturkki sekä jalat) sekä koneella ajolla tietyistä kohtaa (korvat, kaula, jalkojen takaosat ja genitaalialue). Turkki takkuuntuu ja huopaantuu helposti, jos turkin hoitoa ei suoriteta säännöllisin ajoin.

Rotu kuuluu pevisaan ja sillä on jalostuksen tavoiteohjelma. Ennen astutusta vanhemmilla pitää olla lonkka- ja kyynärkuvauslausunto. Vanhemmat tulee olla myös JLPP sekä HUU geenitestattuja. 

Suurin kuolinsyy on ollut luusto- ja nivelsairaudet. Toiseksi suurin kuolinsyy on ollut vanhuus (keskimääräinen elinikä 11 vuotta ja 3 kk) ja kolmanneksi kasvainsairaudet, syöpä. Rodulla on myös todettu joissain yksilöissä purentavikoja, iho-ongelmia sekä korvatulehduksia.

Harrastusmahdollisuuksia rodun kanssa on useita noseworkista palveluskoiralajeihin. Rotu kuuluu Suomen Palveluskoiraliiton alaisiin pk-rotuihin joten rodulla on PK-oikeudet vaikka IGP lajiin.

Ihannemitat 

Nartut: 68 - 72 cm ja paino 45 -50 kg

Urokset: 72 - 76 cm ja paino 50 -60 kg

Rotuyhdistys: Suomen mustaterrierit ry

Luustokuvaukset

• Kyynärnivelet: 
• Lonkat: 
• Olkanivelen osteokondroosia: 
• Nikamien epämuotoisuus: 
• Selän spondyloosi: 
• Välimuotoinen lanne-ristinikama: 
• Polvilumpioluksaatio: 0/0

Silmätutkimukset

• Silmätutkimus: ei perinnöllisiä silmäsairauksia
• prcd-PRA: terve

Sydäntutkimus:

Geenitestaukset

• Hyperuricosuria: terve
• Mukopolysakkaridoosi: terve
• Degeneratiivinen myelopatia: terve
• Osteochondrodysplasia: terve
• MRD1: terve
• CLAD: terve
• Canine Scottin oireyhtymä (CSS): terve
• Cone Degeneration (CD): terve
• Hemophilia A variant 1 & 2: terve
• RCND: terve
• XHED: terve

Rodun alkuperämaa: Saksa

Verein für Deutsche Schäferhunde (SV), joka on Verband für das Deutsche Hundewesenin (VDH:n) jäsen, on rodun
perustajayhdistyksenä vastuullinen saksanpaimenkoiran rotumääritelmästä. Rotumääritelmä laadittiin yhdistyksen ensimmäisessä jäsenkokouksessa Frankfurt
am Mainissa 20. syyskuuta 1899 A. Meyerin ja von Stephenitzin ehdotuksen mukaisesti. Saksanpaimenkoirien suunnitelmallinen jalostus aloitettiin yhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1899. Rotu on jalostettu tuonaikaisista keski- ja eteläsaksalaisista paimenkoirakoiratyypeistä päämääränä luoda palveluskoira, jolla on edellytykset vaativiin suorituksiin. Tämän päämäärän saavuttamiseksi laadittiin rotumääritelmä, joka määrittää saksanpaimenkoiran ruumiinrakenteen, olemuksen ja luonteenominaisuudet.

Roturyhmä 1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi Sveitsinpaimenkoirat). FCI:n numero 166. FCI tunnusti rodun 1955. Ensimmäinen rodun yksilö tuli Suomeen Helsingin poliisilaitokseen viranomaiskäyttöön 1909. Rotu on linjattu kahdeksi eri linjaksi käyttö- ja näyttölinja sekä rodusta on tullut pitkäkarvainen muunnos, joka rekisteröidään omana ryhmänä. Muunnoksia ja linjoja voi yhdistää toisiinsa ilman, että rodun puhtaus häviää.

Saksanpaimenkoiran tulee olla luonteeltaan
tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma, hyvin avoin, säyseä (paitsi ärsytettynä), tarkkaavainen ja ohjattavissa oleva. Sillä täytyy olla luontaiset vietit, hyvä stressinsietokyky sekä itsevarmuutta, mitä seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoiralta edellytetään.

Sen koulutettavuus on hyvä, se sopeutuu erilaisiin ilmastoolosuhteisiin, työskentelee uutterasti ja on luotettava. Työskentely on pitkäjänteistä, sitkeää ja suorittaa annetut tehtävät loppuun saakka. 

Turkki on kaksikerroksinen ja helppohoitonen. Vaatii säännöllistä harjausta pari kertaa viikossa pohjavillan ja irtokarvan poistamiseksi. Pitkäkarvaisella turkin hoitoon saattaa kulua enemmän aikaa kuin lyhytkarvaisen. Pestään tarvittaessa. Säännöllinen hoito takaa terveen ja kiiltävän turkin.

Rotu kuuluu pevisaan ja sillä on jalostuksen tavoiteohjelma. Ennen astutusta vanhemmilla pitää olla lonkka-, kyynärkuvaus- ja selkälausunto. Lisäksi vanhemmilla pitää olla luonnetta kuvaava tulos/arviointi. SPL suosittaa myös silmäpeilausta.

Yleisimmät kuolinsyyt liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, kuten vaikeisiin lonkka-, selkä- ja nikamavaivoihin. Myös syövät, kasvaimet ja etenevät vanhuuden sairaudet ovat tyypillisiä kuolinsyitä tälle suurelle rodulle, jonka elinikä on keskimäärin 10–13 vuotta. Rodulla on myös purenta, iho- ja korvaongelmia.

Harrastusmahdollisuuksia rodun kanssa on useita noseworkista palveluskoiralajeihin. Rotu kuuluu Suomen Palveluskoiraliiton alaisiin pk-rotuihin joten rodulla on PK-oikeudet vaikka IGP lajiin.

Ihanne mitat:

Nartut: 55 - 60 cm ja paino 22 - 32 kg

Urokset: 60 - 65 cm ja paino 30 - 40 kg.

Rodun rotujärjestö on Saksanpaimenkoiraliitto ry